Sinun on rekisteröidyttävä ja kirjauduttava sisään tehdäksesi tehtävän, suorittaaksesi kurssin ja saadaksesi todistuksen.
3.2. Kuinka turvata huomisen sadot?
Edellä mainitut ympäristökysymykset vaikuttavat myös talouteen ja koko yhteiskuntaan. Jos tarkastellaan uudistavan viljelyn vaikutuksia maatilojen ja muiden ruokaketjun yritysten näkökulmasta, on taloushyötyjä muitakin. Tutustutaan seuraavaksi muutaman esimerkin kautta siihen, millä tavoin uudistava viljely voi olla helpottamassa ruokaketjun toimijoiden taloudellista ahdinkoa.
Päästetään jälleen viljelijät ääneen. Katso videolta, miten Piia ja Petri Jokela ovat kokeneet uudistavan viljelyn hyödyt tilallaan Nurmijärvellä.
Kun kuuntelee uudistavan viljelyn tielle lähteneitä viljelijöitä, viesti on selvä: tärkeä syy siirtyä uudistavaan viljelyyn on taloudellinen. Uudistavan viljelyn toimilla satoja saadaan varmemmin.
Uudistavalla viljelyllä parempaa resilienssiä
Uudistavan viljelyn yhteydessä puhutaan usein resilienssin eli muutosjoustavuuden tai muutoskestävyyden paranemisesta. Resilienssi on tärkeä osa uudistavaa tulevaisuutta. Se tarkoittaa jonkin tietyn ekosysteemin, kuten pellon, kykyä sietää häiriöitä ja sen jälkeen palautua ennalleen. Resilientti ekosysteemi jopa vahvistuu kokemansa häiriön jälkeen entistä ehommaksi.
Resilienssiä tarvitsee pellon lisäksi myös viljelijä ja koko yhteiskunta. Viljelijälle tämä tarkoittaa ennen kaikkea satovarmuutta, ruokaketjun yritykselle puolestaan toimitusvarmuutta ja yhteiskunnalle huoltovarmuutta.
Kuinka monta satoa meillä on jäljellä?
Uutisotsikoissa olet saattanut törmätä väitteisiin, joiden mukaan ihmiskunnalla olisi enää 60 satoa jäljellä. Tämä tarkoittaisi, että globaali nälänhätä olisi vain vuosikymmenten päässä. Tällaiset väitteet ovat todennäköisesti liioiteltuja. Se ei kuitenkaan poista tosiasiaa siitä, että maaperän eroosio ja kasvukunnon heikkeneminen ovat yhteiskunnallemme kiistattomia ongelmia.
Maaperän eroosion nopeuden on havaittu vaihtelevan maailmanlaajuisesti. Daniel Evans kollegoineen on selvittänyt maaperän elinaikaa laajassa tutkimuksessa. Tutkijat perustavat arvionsa arvokkaan ja ravinnerikkaan pintamaan kulumisen määrään. Tutkimuksen mukaan tavanomaisesti hoidetusta ja aktiivisesti viljellystä peltopinta-alasta 16 %:lla maaperän elinaika on alle 100 vuotta, 50 %:lla yli 1000 vuotta ja lopulla on elinaikaa yli 5000 vuotta. Globaalisti ei voi määrittää yhtä jäljellä olevien satojen lukumäärää, sillä maan laatu ja hoitotavat vaihtelevat huomattavasti.
On huolestuttavaa, miten nopeasti maaperämme kuluu. Tutkijoiden mukaan viljelykelpoisen maaperän suojelemiseksi ja ruuantuotannon turvaamiseksi on parannettava vallitsevia maatalouskäytäntöjä. Uudistavan viljelyn menetelmät kuten ympärivuotinen kasvipeitteisyys ja maanmuokkauksen minimointi torjuvat eroosiota ja pitävät maan terveenä. Tutkimuksessa yhdenkään kasvipeitteisenä pidetyn peltolohkon iäksi ei arvioitu alle 100 vuotta.
Lähde: Daniel Evans et al. (2020). Soil lifespans and how they can be extended by land use and management change.
Ilmastonmuutos ei ole tulevaisuuden skenaario tai uhka vaan asiantila, joka vaikuttaa jo nyt. Vaikka joillain alueilla on vielä selvitty varsin pienillä muutoksilla, ovat viljelyolosuhteet muuttuneet monin paikoin merkittävästi. Vaikka siis pyrkisimme hillitsemään ilmastonmuutosta, on löydettävä keinoja selvitä muuttuvissa olosuhteissa.
Pelloilla ilmastonmuutos näkyy esimerkiksi pidentyneenä kasvukautena. Siten se siis tuo myös uusia mahdollisuuksia viljelyyn etenkin pohjoisilla alueilla. Ennen kaikkea ilmastonmuutoksen myötä muuttuvat viljelyolosuhteet kuitenkin vaikeuttavat viljelyä. Sään ääri-ilmiöt, kuten kuumuus, kuivuus ja rankkasateet lisääntyvät, ja sääoloja on aiempaa vaikeampaa ennakoida.
Uudistavan viljelyn toimet voivat auttaa selviytymään muuttuvissa olosuhteissa muun muassa seuraavilla tavoilla. Käännä kuva napsauttamalla.
Resilienssi ei koske vain peltoa vaan koko yhteiskuntaa. Muihin ruokaketjun vaiheisiin uudistavan viljelyn hyödyt heijastuvat paitsi tuottajien paremmassa voinnissa ja toimitusvarmuudessa myös laajemmassa kuvassa. Kun maata hoidetaan ja viljelijöiden asiat ovat kunnossa, ruokaa on myös tulevaisuudessa. Eikä mitä tahansa ruokaa, vaan monipuolista, terveellistä ja lähellä tuotettua ruokaa, jonka alkuperä ja tuotantoketju ovat jäljitettävissä.
Satovarmuutta lisää myös uudistavan viljelyn keinoihin kuuluva monipuolinen viljelykierto. Tämä on paitsi maaperän myös viljelijän – ja koko ruokaketjun – etu. Kun viljelyn tuotto ei ole kiinni yhdessä kasvissa, on toiminta myös taloudellisesti kestävämpää. Monipuoliset viljelykasvit tasaavat viljelyn työhuippuja ja pienentävät viljelijän taloudellisia riskejä.
Huolehtimalla maaperän hyvinvoinnista, varmistetaan sen säilyminen tuottavana seuraaville sukupolville. Uudistava viljely onkin pitkäntähtäimen toimi. Kun me jätämme peltomme hieman parempaan kuntoon kuin missä ne saimme, kelpaa niitä viljellä tulevaisuudessakin.
Merkitse seuraavaksi tämä kappale suoritetuksi ja siirry seuraavaan kappaleeseen.