Sinun on rekisteröidyttävä ja kirjauduttava sisään tehdäksesi tehtävän, suorittaaksesi kurssin ja saadaksesi todistuksen.
2.3. Lapio käteen: uudistavan viljelyn toimet
Tärkein lähtökohta uudistavassa viljelyssä on, että viljelijä tuntee peltonsa. Uudistava viljely kannattaa aloittaa kartoittamalla kunkin peltolohkon vesitalous, tiivistymät ja maaperän ominaisuudet. Maaperän tarkkailu ei kuitenkaan lopu tähän. Peltolohkoja tutkitaan säännöllisesti ja tarkkaillaan, onko niissä tapahtunut muutoksia. Tätä ei tehdä vain traktorin kopista. Lapio on uudistavalle viljelijälle tärkeä työkalu.
Virittäydytään aiheeseen tutustumalla esimerkkeihin keinoista, joilla viljelijä voi tarkkailla peltojensa tilaa. Samalla pääset testaamaan, kuinka tuttuja perusasiat pelloista sinulle ovat.
Helppoja keinoja tutustua maaperään
Oletko kuullut lierotestistä? Ehkä et, mutta lierojen määrän tarkkailu on hyvä tapa maanviljelijälle. Arvaatko, mitä lierojen määrä kertoo peltomaasta ja montako lieroa lapiollisesta hyvinvoivaa peltomaata pitäisi olla?
Lierot ovat mainio maan kasvukunnon mittari ja kertovat eloperäisen aineksen määrästä maaperässä.
Testi kannattaa tehdä silloin, kun lierot ovat aktiivisia. Tulokseen voi olla tyytyväinen, jos lapiollisella maata luikertelee neljä lieroa.
Yksi tapa tarkkailla maata on sen rakenne. Kumman käden maanäytteen veikkaisit olevan merkki hyvinvoivasta maasta?
Mururakenne kertoo paljon maaperän hyvinvoinnista.
Vasemman puoleisen käden murujen pyöreys, pieni koko ja huokoisuus ovat yleensä hyviä merkkejä. Särmikkäät, tiiviit ja sileäpintaiset murut taas kertovat huonompirakenteisesta ja vähemmän multavasta maasta.
Tämä on ehkä vähemmän tyypillinen tapa peltojen tarkkailuun, mutta jos peltoon haudatut puuvillakalsarit näyttävät muutaman viikon päästä tältä, onko se hyvä vai huono asia?
Se on oikein hyvä!
Tämä kertoo maaperäeliöstön runsaudesta ja aktiivisuudesta. Mitä aktiivisemmin maaperän eliöstö hajottaa orgaanista ainesta, kuten kalsarien puuvillaa, sitä toimivampi maaperän ekosysteemi on. Eli reikäiset kalsarit ovat tässä tapauksessa ilonaihe.
Uudistavan viljelyn menetelmät
Kun pelloilla on perusasiat kunnossa, voidaan ryhtyä toimiin. Tutustaan seuraavaksi neljän esimerkin avulla tyypillisimpiin uudistavassa viljelyssä käytettäviin menetelmiin.
Pidetään maanpinta peitettynä
Alus- ja kerääjäkasvit ovat ehkä helpoin ja edullisin tapa siirtyä kohti uudistavaa viljelyä. Näillä tarkoitetaan tuotantokasvin kanssa samaan aikaan tai sadonkorjuun jälkeen viljeltäviä kasveja, jotka eivät tuota myytävää satoa.
Maksimoidaan viljelykasvien valikoima ja monimuotoisuus
Viljelykierto tarkoittaa sitä, että yksi- ja monivuotisia sekä erisukuisia viljelykasveja viljellään mahdollisimman monipuolisesti ja vältetään saman kasvin viljelyä peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla.
Minimoidaan maaperän häirintä
Muokkausta tehdään vain tarvittaessa ja oikeaan aikaan. Suurilla koneilla ei mennä märille pelloille. Jos mahdollista, muokkaus rajoitetaan maan pintakerrokseen ja ajoitetaan siten, että uusi kasvipeite voidaan perustaa pian muokkaamisen jälkeen.
Sisällytetään kotieläimet mukaan kokonaisuuteen
Tämä onnistuu myös kasvinviljelytiloilla, kun niillä tehdään yhteistyötä kotieläintilojen kanssa esimerkiksi nurmiviljelyyn, lannan levitykseen ja laidunnukseen liittyen. Nurmia ja eloperäistä ainetta lisäämällä maaperän eliöille saadaan ravintoa ja hyvät elinolosuhteet.
Saatat ehkä huomata, että kyse on keinoista, joista monet ovat olleet käytössä kautta aikain. Mutta minkälaisia hyötyjä näistä toimenpiteistä on? Ennen kuin luet aiheesta tarkemmin, palauta mieleesi uudistavan viljelyn kolme periaatteetta ja pohdi kuvakorteissa esiteltyjä toimia niiden näkökulmasta. Kukin toimenpiteistä edistää ainakin yhtä uudistavan viljelyn kolmesta periaatteesta, eli lisää
1) yhteyttämistä
2) maaperän mikrobeja
3) suojaa maaperälle
Mihin periaatteisiin kukin kuvakorttien keinoista voisi mielestäsi liittyä? Pohdittuasi klikkaa otsikoita, niin voit lukea lisää ja saat tietää myös viljelijän näkemyksiä asiasta.
Lisää vihreitä viikkoja, miksi?
Uudistavan viljelyn tärkeimpiä toimia on pitää pellot mahdollisimman suuren osan vuodesta kasvipeitteisinä. Kasvipeitteisyyttä voidaan edistää esimerkiksi lisäämällä viljelykiertoon nurmia, syksyllä kylvettäviä ja monivuotisia kasveja, sekä alus- ja kerääjäkasvien avulla.
Peltojen kasvipeitteisyydestä on esimerkiksi seuraavia hyötyjä.
- Yhteytys ja siten myös hiilen varastointi maaperään jatkuu vielä sadonkorjuun jälkeen.
- Kasvipeitteisyys sitoo pintamaata ja vähentää siten eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin.
- Valitsemalla kukkivia alus- ja kerääjäkasveja, voidaan lisätä pölyttäjien määrää.
Päästetäänpä viljelijä ääneen ja annetaan Tuomas Näppilän Kestilän tilalta kertoa, miksi maaperän kunnosta huolehtiminen esimerkiksi kasvipeitteisyyden keinoin on hänen mielestään tärkeää:
Monipuolisen viljelykasvivalikoiman hyötyjä
Tärkeä tapa parantaa maaperän kasvukuntoa ja ravinnekiertoa on monipuolistaa kasvatettavien kasvien valikoimaa. Tätä voidaan tehdä viljelykiertoa monipuolistamalla tai käyttämällä alus- ja kerääjäkasveja. Viljelykiertoon on hyvä sisällyttää syväjuurisia kasveja, jotka parantavat maan rakennetta. Monipuoliset kasvien jäänteet tukevat myös monipuolista maaperän mikrobistoa, mikä parantaa maan rakennetta. Kun maan huokosrakenne paranee, eliöstölle on tarjolla enemmän suojaa.
Kun halusimme alkaa monipuolistamaan aluskasviseoksia niin piti pohtia, että miten voimme käyttää kasveja, joita kasvinsuojeluaineet eivät torjuisi pellosta pois. Päädyimme kylvämään toisen kylvön kasvinsuojelutoimenpiteen jälkeen. Katsotaan nyt miten se onnistuu, ja sitten taas säädetään ensi vuonna uudelleen. Elikkä aina tulee uusia kysymyksiä ja sitten taas hienosäädetään. Tämä on juuri se polku mitä lähdetään kulkemaan.
Maanviljelijä Sirkku Puumala, Verkatakkilan tila, Vihti
Maanmuokkauksen haittoja
Maanmuokkaus häiritsee maata aina ja vähentää maan mikrobeille tarjoamaa suojaa. Vääränlainen tai huonosti ajoitettu muokkaus aiheuttaa tiivistymiä ja lisää eroosiota. Mitään yleistä sääntöä sopivalle määrälle muokkausta ei voida asettaa. Siihen, kuinka paljon maa vaatii muokkausta, vaikuttavat muun muassa maalaji, rikkakasvitilanne, routa ja maaperäeliöstö. Maan muokkaaminen kannattaa siis punnita tarkkaan. Esimerkiksi harkitulla ja oikeinajoitetulla muokkauksella pääsee jo pitkälle.
Videolta kuulet, minkälaisia seurauksia maanmuokkauksen vähentämisellä on ollut maanviljelijä Ilpo Markkolan tilalla Hämeenkyrössä:
Karja viljelyn tukena
Uudistavassa viljelyssä pyritään vähentämään mineraalilannoitteiden käyttöä, ja suositaan kasvi- ja eläinkunnasta peräisin olevia kierrätyslannoitteita ja maanparannusaineita. Tällaisia ovat esimerkiksi lanta, biokaasumädätteet ja kasvintähteet. Kun lannan levitys tehdään oikeaan aikaan ja asianmukaisella tavalla, pellon mururakenne paranee, pellosta tulee ilmavampi ja se pidättää paremmin vettä. Laidunnus myös muun muassa lisää mikrobiston monimuotoisuutta ja siten monimuotoisuutta niin maaperässä kuin ympäröivässä luonnossa.
Uudistava viljely, jossa peltoviljely ja karjatalous elävät symbioosissa ja jossa eläinperäiset ravinteet kiertävät lannoitteena, on huomattavan monihyötyistä. Peltomaan hyvä kasvukunto antaa puskuria ylläpitäen sadontuottokykyä, ja näin ollen kemiallisia panoksia tarvitaan huomattavan vähän, jolloin koko elintarvikeketjun toimintakyky paranee kriisiolosuhteissa.
Maanviljelijä Jari Eerola, Setälä-Eerolan tila, Tuulos
Kun tarkastelit esimerkkitoimenpiteistä syntyviä hyötyjä, saatoit huomata, että monet toimista tukevat useampaa uudistavan viljelyn kolmesta periaatteesta. Jos eivät suoraan, niin ainakin välillisesti. Uudistava viljely onkin kokonaisuus, jossa yksittäisillä toimilla on monipuolisia vaikutuksia ja eri toimia yhdistettäessä positiiviset seuraukset kertautuvat.
Yllä mainittujen toimien lisäksi uudistavan viljelijän työkalupakkiin kuuluu tilanteen mukaan esimerkiksi agrometsätalouden käytäntöjä, erityisesti turvemaille sopivaa kosteikkoviljelyä sekä monimuotoisen kasvillisuuden suosimista peltojen ympäristössä.
Uudistavan viljelyn kriteerit
Uudistavan viljelyn kriteeristö auttaa viljelijää ja yrityksiä hahmottamaan uudistavan viljelytoiminnan reunaehdot. Tämän kurssin laatinut BSAG on kehittänyt uudistavan viljelyn kriteerit yhteistyössä Carbon Action -alustan yritysten, tutkijoiden ja viljelijöiden kanssa tavoitteenaan saada käytännön työkaluja viljelijöiden kehityksen ja toimenpiteiden seuraamista varten.
BSAG:n kriteerit uudistavan viljelyn tiloille tähtäävät viljelytoimintaan, joka parantaa maan kasvukuntoa ja lisää maaperän hiilen varastoitumista. Kriteerit nojaavat viljelijän jatkuvaan oppimiseen ja uudistavan viljelyn perusperiaatteisiin.
- Osaamista ja toimintaa kehitetään jatkuvasti
- Peltomaan kasvukuntoa parannetaan ja ylläpidetään tavoitteellisesti
- Maanpäällistä ja maanalaista luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan suunnitelmallisesti
- Viljelykierto on monipuolista
- Ympärivuotinen, elävä kasvipeitteisyys on maksimoitu
- Maan muokkaus on minimoitu
- Ravinteiden käyttö perustuu kasvin tarpeeseen ja nojaa orgaanisiin lannoitteisiin ja biologiseen typensidontaan
- Kasvinsuojeluaineiden käyttö on minimoitu
Uudistava viljely on keinovalikoima, eikä yhtä joka pellolle pätevää reseptiä ole. Kukin viljelijä valitsee omalle tilalleen ja sen yksittäiselle lohkolle sopivat toimet. Ne riippuvat tilasta ja tilanteesta, ja esimerkiksi maalaji, viljeltävät kasvit ja kasvukauden sääolosuhteet vaikuttavat valintaan.
Lataa halutessasi käyttöösi BSAG:n kehittämät uudistavan viljelyn kriteerit:
Olet nyt käynyt luvun 2. materiaalit läpi kappaleen 2.3. tehtävää ja luvun lopputestiä lukuun ottamatta. Siirry seuraavaksi tekemään alla oleva tehtävä.
Kurssin lähteenä on käytetty Uudistavan viljelyn e-opistoa, joka löytyy osoitteesta bsag.fi/uudistavan-viljelyn-opisto/. Löydät lisätietoa tämän luvun aiheista e-opiston luvuista 1, 2, 5, 6, 7, 8 ja 11.
