Sinun on rekisteröidyttävä ja kirjauduttava sisään tehdäksesi tehtävän, suorittaaksesi kurssin ja saadaksesi todistuksen.
2.2. Uudistavan viljelyn kolme periaatetta
Mitä tämä uudenlainen ajattelutapa tarkoittaa käytännössä? Siirrytään seuraavaksi sammakkoperspektiiviin ja syvennytään uudistavaan viljelyyn peltomaan tasolla.
Minkälaista on hyvä maaperä?
Hyvinvoivan maaperän merkityksen huomatakseen ei tarvitse olla maanviljelijä. Jo pihamaallaan perunoita tai porkkanoita hoivannut kasvimaaharrastaja havaitsee, että kasvit vaativat menestyäkseen kuohkean, sopivan kostean maan, jonka ravinteet ovat kunnossa. Tuottoisan pellon resepti on samankaltainen. Avainasiana on monipuolinen maaperäeliöstö ja sen hyvinvointi.
Kourallisessa hyvinvoivaa peltomaata on enemmän eliöitä kuin maapallolla on ihmisiä. Maaperän näkyvät asukkaat kuten lierot ja hämähäkit sekä mikroskoopilla erottuvat pieneliöt eli mikrobit ovat viljelijän tärkein työvoima. Maaperäeliöt tarvitsevat elääkseen ravintoa, vettä, happea, suojaa ja tilaa. Näitä on enemmän multavassa maassa eli maaperässä, joka sisältää runsaasti eloperäistä ainesta.
Eloperäisellä aineksella tarkoitetaan kasvien ja eläinten jäänteitä, sekä kuolleita mikrobeja. Uuden teorian mukaan iso osa maaperän pitkäikäisistä hiiliyhdisteistä ovat nimenomaan mikrobien biomassan jäänteitä. Elävät maaperäeliöt kuljettavat, muokkaavat ja hajottavat eloperäistä ainesta. Tämä parantaa maan rakennetta, ravinteiden pidättymistä sekä sitä, että maaperä läpäisee ja pidättää sopivan määrän vettä. Eloperäisen aineksen säilyminen maaperässä onkin elinehto maaperäeliöstölle ja siten maaperän hyvinvoinnin edellytys.
Miten maaperää hoidetaan?
Maanviljelijän kannattaa siis huolehtia peltonsa eliöstön hyvinvoinnista. Uudistava viljely antaa selkeät eväät tässä vastuullisessa tehtävässä onnistumiseen. Maaperän hyvinvointia edistävät toimet voidaan tiivistää kolmeen periaatteeseen.
Uudistavan viljelyn periaatteet
Maksimoidaan yhteytys. Kasvien yhteyttäessä osa hiilestä päätyy maan mikrobien käyttöön ja hiiltä varastoituu maaperään. Suuri osa pelloista on kivennäismaata, jonka kasvukunto paranee, kun maaperä sitoo lisää hiiltä.
Maksimoidaan mikrobit. Monipuolinen eloperäinen aines pelloilla lisää maaperän eliöstöä ja sen monimuotoisuutta. Eliöstön toiminta maaperässä parantaa sen viljelyominaisuuksia.
Maksimoidaan suoja. Voidakseen hyvin maaperän eliöstö tarvitsee suojaa esimerkiksi lämpötilavaihteluilta ja kuivuudelta. Maaperän hyvä rakenne ja mahdollisimman vähäinen, vain tarpeenmukainen muokkaus antaa suojaa eliöstölle.
Uudistavan viljelyn mukaiset käytännön toimet pellolla voivat olla monenlaisia riippuen esimerkiksi maalajista. Ne kaikki kuitenkin kietoutuvat näiden kolmen periaatteen ympärille ja edistävät niiden toteutumista. Periaatteet eivät ole toisistaan erillisiä, vaan edesauttavat toinen toistaan.
Tarkastellaan seuraavaksi, kuinka uudistavan viljelyn periaatteita toteutetaan käytännössä. Kertaa kuitenkin sitä ennen keskeisimmät käsitteet maaperän hyvinvointiin liittyen.