Sinun on rekisteröidyttävä ja kirjauduttava sisään tehdäksesi tehtävän, suorittaaksesi kurssin ja saadaksesi todistuksen.
Elintärkeä maaperä
Astut lukemattomia kertoja vuorokaudessa maankamaralle, mutta kuinka usein tulet ajatelleeksi, miten tärkeä asia elämällemme maaperä on? Maaperä on monien uusiutuvien luonnonvarojen sekä lähes koko elämän perusta. Tässä luvussa opit perusasioita maaperästä, sen koostumuksesta sekä sen biologisista, fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista.
Maaperä tuottaa ekosysteemipalveluita
Maaperä tuottaa meille ihmisille, kotieläimillemme sekä lukemattomille planeettamme eliölajeille palveluja, joita ilman emme voisi elää. Niitä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Maaperän tuottamat ekosysteemipalvelut ovat seurausta maaperän toiminnoista, joista tärkeimmät erityisesti maatalousympäristössä ovat(1):
1. Biomassan tuottaminen. Maaperä mahdollistaa satokasvien tuotannon sekä metsänkasvatuksen. Näin ollen se on myös ruuantuotannon ja metsätalouden harjoittamisen edellytys.
2. Veden puhdistaminen ja varastointi. Maaperä puhdistaa vettä ja säätelee vesivaroja – myös juomavettämme. Se vastaanottaa, pidättää ja varastoi vettä sekä poistaa siitä haitallisia aineita.
3. Ilmaston säätely ja hiilen varastointi. Maaperä säätelee ilmastoa ja varastoi hiiltä. Se vähentää kasvihuonekaasujen haitallisia vaikutuksia ilmakehässä varastoimalla hiiltä itseensä sekä säätelemällä kasvihuonekaasujen muodostumista maaperässä. Ruuantuotannossa hiilen varastoitumiseen voidaan vaikuttaa oikeanlaisilla viljelytoimilla.
4. Monimuotoisuuden ylläpitäminen ja elinympäristön tarjoaminen. Maaperä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja tarjoaa elinympäristön moninaiselle joukolle eliöitä.
5. Ravinteiden kierrättäminen ja varastointi. Maaperässä lannoitteista vapautuvat ravinteet pidättyvät ja muuttuvat kasveille käyttökelpoisiin muotoihin. Lisäksi ravinteita vapautuu itse maa-aineksesta. Maaperä myös ylläpitää toimintoja, joilla ravinteita saadaan ilmasta ja vedestä. Näiden toimintojen ansiosta ravinteet kiertävät ja varastoituvat maaperässä ja kasvit saavat niitä käyttöönsä. Erityisen tärkeää tämä on peltomaassa, jotta satokasvit kukoistaisivat.
Maatalouteen liittyvien palveluiden lisäksi maaperä tuottaa meille paljon muutakin hyvinvointia. Esimerkiksi puutarhanhoidon ja luonnossa liikkumisen tiedetään vaikuttavan myönteisesti henkiseen hyvinvointiin. Monimuotoisesta mikrobistosta (mikrobifloora) on hyötyä myös ihmisen elimistössä, sillä kontakti maaperän acinetobakteerien kanssa voi tasapainottaa immuunivastetta, mikä hillitsee allergioita(2).
Maaperän koostumus
Planeettamme on dynaaminen, elävä ja hengittävä kokonaisuus, jonka toimintoja maaperä ylläpitää. Mutta mitä maaperä oikeastaan on?
Maaperätarkoittaa maapeitettä, joka verhoaa kallioperää niiltä osin kuin se ei ole näkyvissä. Maaperän paksuus vaihtelee hyvin ohuesta kerroksesta satoihin metreihin asti. Maaperä ei muodostu vain yhdestä aineesta vaan on sekoitus, joka koostuu kiinteästä aineksesta, vedestä ja siihen liuenneista aineista, ilmasta sekä maaperäeliöstöstä. Maaperän kiinteä aine muodostuu kivennäisaineksesta ja eloperäisestä aineksesta. Yhdessä kallioperän kanssa maaperä muodostaa maankamaran.(5)
Maaperä on erilaista eri puolilla maailmaa. Meillä Suomessa maaperä on poikkeuksellista siksi, että peruskallio on verrattain lähellä maanpintaa. Maa-alasta 14 prosenttia on avokalliota tai vain ohuelti maan peitossa(6). Peltomaata Suomen kokonaispinta-alasta on noin kahdeksan prosenttia eli 2 300 000 hehtaaria – suunnilleen Kainuun pinta-alan verran(7). Maatalousmaan osuus EU:n kokonaispinta-alasta on 39 prosenttia ja kärkipaikoilla EU-maiden joukossa ovat Unkari ja Tanska, joissa maatalousmaan osuus on yli 50 prosenttia. Suomalainen maaperä on myös verrattain nuorta, enimmillään vain 12 000 vuoden ikäistä. Esimerkiksi tropiikissa maaperä saattaa olla jopa miljoonia vuosia vanhaa.(8)
Maaperän kaasut ja neste liikkuvat maan huokostossa. Huokosten koko vaihtelee mikroskooppisen pienistä hiukkasten välisistä tiloista aina monen senttimetrin levyisiin halkeamiin asti. Huokoset ovat erittäin tärkeitä veden ja ilman varastoja ja kulkureittejä. Kasvit voivat hyödyntää huokosiin pidättynyttä vettä kuivalla säällä. Kasvien juuret ja maaperäeliöt saavat ilmalla täyttyneistä huokosista happea elintoimintoihinsa ja hajotukseen. Typensitojabakteereille kulkeutuu huokostossa typpikaasua.
Uudistava viljely luo mahdollisimman hyvät olosuhteet tulevalle kasvukaudelle sekä parantaa maan kasvukuntoa ja satovarmuutta.
Terve maaperä toimii pesusienen tavoin: se paitsi pidättää vettä, myös vapauttaa sitä kasveille pitkään.
Liian suuret huokoset, kuten halkeamat, eivät pidätä vettä vaan laskevat sen lävitseen, mutta ovat tärkeitä kaasunvaihdon kannalta. Maan vedenpidätyskyky on tärkeä ominaisuus, sillä täysin kuiva maa on aluksi vettä hylkivää, kuten kuiva siivousliina. Kuiva maa ei pysty heti vastaanottamaan kaivattua sadetta. Tämän tähden voi syntyä pintavirtailua, joka vie arvokasta viljelysmaata mukanaan. Tätä tapahtuu erityisesti mailla, joiden pinta on tiivis ja multavuus alhainen, mikä heikentää maan kykyä ylläpitää riittävää kosteutta sateiden välillä.
Sen sijaan riittävästi eloperäistä ainesta sisältävä peltomaa on paras suoja kasveille niiden kohdatessa erilaisia äärisäitä. Terve maaperä toimii pesusienen tavoin: se paitsi pidättää vettä, myös vapauttaa sitä kasveille pitkään(5).
Tiesitkö?
Eloperäiset ainekset hajoavat maassa eri tahtiin. Toiset hajoavat nopeasti, mutta toisilla se voi kestää vuosikymmeniä. Kun eloperäinen aines päätyy maahan, ryhtyvät maaperäeliöt välittömästi hajottamaan sitä, saadakseen siitä ravintoa. Lierot ovat merkittävässä roolissa eloperäisen aineksen kuljettamisessa syvempiin kerroksiin. Hajotuksen myötä eloperäinen aines pilkkoutuu pienemmiksi partikkeleiksi ja kulkeutuu maan eri kerroksiin maaperäeliöiden ja veden mukana. Suurin osa eloperäisen aineksen sisältämästä hiilestä mineralisoituu eli muuttuu soluhengityksessä hiilidioksidiksi ja vapautuu ilmakehään.
Mikä on maaperädirektiivi?
Maaperä on elintärkeä luonnonvara, mutta yli 60 prosenttia EU:n maaperästä on huonossa kunnossa. Tämän vuoksi EU julkaisi vuonna 2021 maaperästrategian, jonka tavoitteena on terveet maaperät vuoteen 2050 mennessä.
Strategian yhtenä toimenpiteenä annettiin joulukuussa 2025 maaperädirektiivi, joka jäsenvaltioiden on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 17.12.2028 mennessä.
Direktiivin tavoitteena on parantaa maaperän tilaa vahvistamalla maaperän seurantaa, ehkäisemällä maaperän heikkenemistä ja pilaantumista sekä parantamalla maaperän terveyttä. Lisäksi se edellyttää jäsenvaltioilta toimia, joilla tuetaan maanomistajia ja maankäyttäjiä maaperän terveyden ja kestokyvyn edistämisessä. (X)
- LANDMARK 2020. Soil Functions Concept. http://landmark2020.eu/soil-functions-concept/ Viitattu 25.9.2020.(linkki rikki)
- Pohjanpalo, V. 2017. Mullan eliöt pitävät meitä terveenä. Helsingin yliopisto: Yliopisto-lehti Y/06/17. Luettu 10.12.2020. Saatavissa: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/mullan-eliot-pitavat-meita-terveena
- FAO 2015. Healthy soils are the basis for healthy food production. http://www.fao.org/soils-2015/news/news-detail/en/c/277682/ Food and Agriculture Organization of United Nations. Julkaistu 2015. Viitattu 26.10.2020. (linkki rikki)
- Caputo, S. 2018. How urban farmers are learning to grow food without soil or natural light. https://theconversation.com/how-urban-farmers-are-learning-to-grow-food-without-soil-or-natural-light-88720 The Conversation. Julkaistu 13.2.2018. Viitattu 26.1.
- Hartikainen, H. 2016. Maaperä. Teoksessa: Paasonen-Kivekäs, M., Peltomaa, R., Vakkilainen, P. & Äijö, H. (toim.) Maan vesi- ja ravinnetalous. Ojitus, kastelu ja ympäristö. Täydennetty 2. painos. Helsinki: Salaojayhdistys ry. s. 17–72. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://www.salaojayhdistys.fi/wp-content/uploads/2022/05/web_maanvesijaravinnetalous_B5_2016.pdf
- Huhta, V. & Hallanaro, E.-L. 2019. Elämän ja kasvun lähde. Teoksessa: Huhta, V. & E-L. Hallanaro, E.-L. (toim.) Elämää maan kätköissä. Helsinki: Gaudeamus. s. 11–29.
- Suomen virallinen tilasto (SVT) 2020. Käytössä oleva maatalousmaa. https://stat.fi/fi/tilasto/kaoma. Luonnonvarakeskus. Viitattu: 9.10.2020.
- Yli-Halla, M. & Peltovuori, M. 2016. Maannokset ja niiden luokittelu. Teoksessa: Paasonen-Kivekäs, M., Peltomaa, R., Vakkilainen, P. & Äijö, H. (toim.) Maan vesi- ja ravinnetalous. Ojitus, kastelu ja ympäristö. Täydennetty 2. painos. Helsinki: Salaojay
- Ciais, P., Sabine, C., Bala, G., Bopp, L., Brovkin, V., Canadell, J., Chhabra, A., DeFries, R., Galloway, J., Heimann, M., Jones, C., Le Quéré, C., Myneni, R.B., Piao, S. & Thornton, P. 2013. Carbon and Other Biogeochemical Cycles. Teoksessa: Stocker, T.F., Qin, D., Plattner, G., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (toim.). Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA: Cambridge University Press. s. 465-570. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/WG1AR5_all_final.pdf
- Ympäristöministeriön verkkosivut: https://ym.fi/maaperan-suojelu